Suomalainen talvi on koiran tassuille vaihteleva rasitus: pakkaslumi kuivattaa, märkä loska hautoo, hiekoitus voi hangata anturoita ja tiesuola kirvelee pienissäkin ihorikoissa. Hyvä tassuhuolto ei ole monimutkaista, mutta se pitää tehdä säännöllisesti.
Perusohje on tämä: pidä varvasvälit siisteinä, suojaa tassut tarvittaessa ennen lenkkiä ja kuivaa ne kunnolla lenkin jälkeen.
Ennen lenkkiä
Katso tassut läpi jo ennen kovimpia pakkasia. Pitkä karva varpaiden välissä kerää lunta ja muodostaa jääpaakkuja, jotka tuntuvat koirasta kiviltä. Jos karva kasvaa anturoiden yli, lyhennä sitä varovasti tai pyydä trimmaajaa tekemään se.
Tassuvaha tai tassuvoide voi auttaa, jos koira kulkee paljon pakkaslumessa tai suolatulla kadulla. Levitä vain ohut kerros. Liian paksu, rasvainen kerros kerää likaa ja voi tehdä lattioista liukkaat. Jos koiralla on herkkä iho, allergioita tai jo valmiiksi haavoja, kysy tuotteesta eläinlääkäriltä.
Tossut ovat järkevät, kun:
- koira nostelee tassujaan heti ulkona
- anturat halkeilevat toistuvasti
- lenkit kulkevat suolatuilla kaduilla
- koiralla on tassuhaava, jota pitää suojata
- kyse on pennusta, seniorista tai ohutturkkisesta koirasta kovalla pakkasella
Tossuihin totutetaan sisällä lyhyissä pätkissä. Ensimmäinen ulkolenkki ei saa olla tunnin mittainen testilenkki, koska huonosti istuva tossu hiertää nopeasti.
Lenkin aikana
Koiran kylmänsieto vaihtelee paljon. Pieni, lyhytkarvainen, hoikka, pentuikäinen tai iäkäs koira palelee usein nopeammin kuin paksuturkkinen pohjoinen rotu. Koiran käytös ratkaisee enemmän kuin pakkasmittarin yksittäinen lukema.
Lyhennä lenkkiä tai käänny kotiin, jos koira:
- nostelee tassujaan vuorotellen
- tärisee tai köyristää selkäänsä
- hidastuu selvästi
- yrittää jatkuvasti pois hangesta tai suolatulta väylältä
- nuolee tassujaan kesken lenkin
Jäällä ja hangessa kannattaa muistaa myös mekaaniset riskit. Terävä jää voi viiltää anturan, ja kantava hanki voi upottaa seuraavalla askeleella. Jos koira juoksee vapaana sallitulla alueella, tarkista tassut myös kesken ulkoilun.
Lenkin jälkeen
Huuhtele tassut haalealla vedellä, jos reitti kulki suolatuilla tai likaisilla kaduilla. Pelkkä pyyhkiminen ei aina riitä, koska suola jää varvasväleihin ja koira nuolee sitä myöhemmin. Kuivaa tassut huolellisesti, myös varpaiden välistä. Kostea iho hautuu ja ärtyy helposti.
Tarkista samalla:
- halkeamat anturoissa
- punoitus varpaiden välissä
- vierasesineet, kuten hiekoituskivet
- kynsien lohkeamat
- voimakas tassujen nuoleminen
Jos antura on auki, koira ontuu tai tassu turpoaa, hoida sitä kuin oikeaa haavaa: puhdista, estä nuoleminen ja kysy eläinlääkäriltä, tarvitseeko haava suojaa, kipulääkettä tai muuta hoitoa.
Muut talven vaarat
Pimeä vuodenaika vaatii näkyvyyttä. Heijastinliivi, valopanta tai hihnaan kiinnitettävä valo on halpa turvavaruste, etenkin taajamissa ja tienvarsilla. Muista kuitenkin, että valo ei korvaa hallintaa: liukkaalla kelillä pitkä fleksihihna voi olla huono yhdistelmä.
Jään kantavuuteen ei kannata luottaa koiran kanssa. Koira voi lähteä hajun tai linnun perään jäälle ennen kuin omistaja ehtii reagoida. Jos ulkoilet vesistöjen lähellä, pidä koira kytkettynä epävarmoilla jäillä.
Auton jäähdytysneste ja muut kemikaalit ovat talvella erityisen vaarallisia, koska niitä voi päätyä pihoille ja parkkipaikoille. Makealta maistuva neste voi houkutella koiraa, mutta pienikin määrä voi olla hengenvaarallinen. Jos epäilet altistusta, soita eläinlääkärille heti.