Sisällys

Punkki koirassa ei yleensä ole hätätilanne, mutta se kannattaa poistaa heti kun sen huomaa. Mitä vähemmän aikaa puutiainen on kiinni ihossa, sitä pienempi on riski, että se ehtii siirtää taudinaiheuttajia. Suomessa punkkeja tavataan etenkin sulan maan aikaan, mutta leudot jaksot pidentävät käytännön punkkikautta keväästä pitkälle syksyyn.

Tärkein rutiini on yksinkertainen: tarkista koira ulkoilun jälkeen, poista kiinnittynyt punkki rauhallisesti ja seuraa puremakohtaa sekä koiran yleisvointia muutaman viikon ajan.

Tarkista nämä kohdat lenkin jälkeen

Punkki hakeutuu usein kohtaan, jossa iho on ohut tai karva suojaa sitä koiran raapimiselta. Käy sormilla läpi ainakin:

  • pää, kuono ja korvien reunat
  • kaula ja kaulapannan alue
  • kainalot, nivuset ja vatsanalus
  • varpaiden välit ja tassukarvat
  • hännäntyvi

Pitkäkarvaisella koiralla punkki voi tuntua ensin pienenä roskana tai kovana nyppynä. Jos koira ui, möyrii heinikossa tai liikkuu saaristossa, rantaniityillä ja metsäpoluilla, tarkistus kannattaa tehdä erityisen huolellisesti. Vesien äärellä kannattaa kesällä pitää mielessä myös sinilevä, joka voi olla koiralle vaarallista. Samoissa kallioisissa ja heinittyneissä maastoissa liikkuessa kannattaa varoa myös kyyn puremaa ja ampiaisen pistoa. Pidemmälle reissulle auttaa erillinen muistilista: koiran kanssa mökille.

Näin poistat punkin

Käytä punkkipihtejä, punkkilassoa tai hienokärkisiä pinsettejä. Tartu punkkiin mahdollisimman läheltä ihoa, älä pulleasta takaosasta. Vedä punkki irti tasaisella liikkeellä valitsemasi välineen ohjeen mukaan. Tärkeintä on, ettei punkkia litistetä ihon päällä. Punkinpoistaja kannattaa pitää myös koiran ensiapupakkauksessa, niin se on aina mukana lenkillä ja mökillä.

Älä käytä voita, öljyä, kynsilakkaa, kuumaa tulitikkua tai muita kotikonsteja. Ne eivät tee poistosta varmaa, ja ihon ärsyttäminen voi pahentaa tilannetta. Puhdista puremakohta lopuksi ja pese kädet. Kirjaa ylös päivämäärä ja puremakohta, jos koira alkaa myöhemmin oireilla.

Jos pieni osa punkin suuosista jää ihoon, tilanne ei yleensä vaadi kaivelua kotona. Pidä kohta puhtaana ja seuraa ärsytystä. Jos iho punoittaa voimakkaasti, märkii tai koira aristaa aluetta selvästi, kysy eläinlääkäriltä.

Miksi nopea poisto kannattaa

Koiralle Suomessa olennaiset punkkien levittämät bakteeritartunnat eivät yleensä siirry heti puremasta. Borrelia-bakteerin tarttumisriski kasvaa selvästi vasta, kun punkki on ollut kiinni ihossa yli vuorokauden, ja anaplasmoosikin tarvitsee tartuttaakseen suunnilleen saman ajan. Siksi rutiini toimii: kun tarkistat koiran samana päivänä ja poistat punkin heti, vähennät juuri näiden tartuntojen riskiä silloinkin, kun punkki sattuisi kantamaan taudinaiheuttajaa.

Lohdullista on, että vain pieni osa punkeista kantaa tartuntaa eikä läheskään jokainen purema johda sairauteen. Punkkilöytö ei siis ole syy panikoida — se on syy poistaa punkki rauhallisesti ja pitää puremakohtaa silmällä.

Milloin eläinlääkärille?

Soita eläinlääkärille, jos punkkilöydön jälkeen koiralle tulee yleisoireita. Hälyttäviä merkkejä ovat esimerkiksi:

  • kuume tai selvä väsymys (näin mittaat koiran lämmön)
  • ontuminen, jäykkyys tai nivelten aristus
  • ruokahaluttomuus
  • imusolmukkeiden turpoaminen
  • poikkeava verenvuoto, kalpeat limakalvot tai voimakas heikkous
  • neurologiset oireet, kuten horjuminen

Borrelioosi ja anaplasmoosi ovat puutiaisiin liittyviä tauteja, mutta jokainen punkki ei kanna taudinaiheuttajaa eikä jokainen purema johda sairauteen. Siksi varmuuden vuoksi annettava antibiootti ei ole tavallinen ratkaisu oireettomalle koiralle. Tutkimus ja hoito perustuvat oireisiin, altistukseen ja eläinlääkärin arvioon. Jos koira oireilee, tärkeintä on saada se tutkittavaksi eikä jäädä arvailemaan kotona.

Punkkien ennaltaehkäisy arjessa

Punkkisuojia on tabletteina, paikallisvaleluliuoksina ja pantoina. Valmisteissa on isoja eroja, joten älä jaa lääkkeitä koirien kesken äläkä käytä koiralle valmisteita, joita ei ole tarkoitettu sille. Tämä on erityisen tärkeää kodeissa, joissa on kissoja: esimerkiksi permetriiniä sisältävä koiran paikallisvaleluliuos voi olla kissalle erittäin myrkyllinen. Jos kotona on kissa, lue pakkausseloste huolella ja estä kissaa nuolemasta vastalääkittyä koiraa.

Hyvä punkkirutiini koostuu kolmesta osasta:

  1. Käytä koiralle sopivaa punkkisuojaa riskialueilla ja -kaudella.
  2. Tarkista koira lenkin jälkeen, myös silloin kun suoja on käytössä.
  3. Pidä pihan korkea heinä ja pusikot kurissa, jos koira viettää paljon aikaa omalla pihalla.

Punkkisuoja ei poista tarvetta tarkistaa koiraa. Suoja voi tappaa tai karkottaa punkkeja, mutta yksittäisiä punkkeja voi silti löytyä turkista tai iholta.

Pitääkö koira rokottaa punkkeja vastaan?

Moni omistaja kuulee keväisin ihmisten TBE- eli puutiaisaivotulehdusrokotteesta ja miettii, tarvitseeko koira vastaavan. Koirille ei ole TBE-rokotetta, eikä ihmisten rokote ole tarkoitettu koiralle — sitä ei siis tarvitse hankkia koiraa varten. Jos eläinlääkäri joskus nostaa esiin jonkin muun erillisen punkkitauteihin liittyvän rokotteen, se arvioidaan koiran oman riskin ja valmisteen saatavuuden mukaan, ei ihmisten TBE-rokotteen logiikalla.

Koira myös sairastuu puutiaisaivotulehdukseen hyvin harvoin. Koirat saavat TBE-virustartuntoja punkeista, mutta tauti jää useimmiten oireettomaksi tai lieväksi, ja vakavat keskushermosto-oireet ovat erittäin harvinaisia. Osalla suomalaiskoirista on veressä TBE-vasta-aineita oireettomista tartunnoista — eli moni on kohdannut viruksen sairastumatta.

Koiran punkkisuojaus nojaa arjessa ennen kaikkea punkkien torjuntaan: koiralle sopivaan punkkivalmisteeseen ja punkin nopeaan poistoon. Ne vähentävät juuri niiden tautien riskiä, jotka ovat koiralle Suomessa olennaisimpia eli borrelioosin ja anaplasmoosin.

Lähteet ja tarkistettavaa

Tulostettu Koira.tv:stä. Ajantasainen ohje: https://koira.tv/artikkelit/punkit-ja-koira-suomessa/