Punkki koirassa ei yleensä ole hätätilanne, mutta se kannattaa poistaa heti kun sen huomaa. Mitä vähemmän aikaa puutiainen on kiinni ihossa, sitä pienempi on riski, että se ehtii siirtää taudinaiheuttajia. Suomessa punkkeja tavataan etenkin sulan maan aikaan, mutta leudot jaksot pidentävät käytännön punkkikautta keväästä pitkälle syksyyn.
Tärkein rutiini on yksinkertainen: tarkista koira ulkoilun jälkeen, poista kiinnittynyt punkki rauhallisesti ja seuraa puremakohtaa sekä koiran yleisvointia muutaman viikon ajan.
Tarkista nämä kohdat lenkin jälkeen
Punkki hakeutuu usein kohtaan, jossa iho on ohut tai karva suojaa sitä koiran raapimiselta. Käy sormilla läpi ainakin:
- pää, kuono ja korvien reunat
- kaula ja kaulapannan alue
- kainalot, nivuset ja vatsanalus
- varpaiden välit ja tassukarvat
- hännäntyvi
Pitkäkarvaisella koiralla punkki voi tuntua ensin pienenä roskana tai kovana nyppynä. Jos koira ui, möyrii heinikossa tai liikkuu saaristossa, rantaniityillä ja metsäpoluilla, tarkistus kannattaa tehdä erityisen huolellisesti.
Näin poistat punkin
Käytä punkkipihtejä, punkkilassoa tai hienokärkisiä pinsettejä. Tartu punkkiin mahdollisimman läheltä ihoa, älä pulleasta takaosasta. Vedä punkki irti tasaisella liikkeellä valitsemasi välineen ohjeen mukaan. Tärkeintä on, ettei punkkia litistetä ihon päällä.
Älä käytä voita, öljyä, kynsilakkaa, kuumaa tulitikkua tai muita kotikonsteja. Ne eivät tee poistosta varmaa, ja ihon ärsyttäminen voi pahentaa tilannetta. Puhdista puremakohta lopuksi ja pese kädet. Kirjaa ylös päivämäärä ja puremakohta, jos koira alkaa myöhemmin oireilla.
Jos pieni osa punkin suuosista jää ihoon, tilanne ei yleensä vaadi kaivelua kotona. Pidä kohta puhtaana ja seuraa ärsytystä. Jos iho punoittaa voimakkaasti, märkii tai koira aristaa aluetta selvästi, kysy eläinlääkäriltä.
Milloin eläinlääkärille?
Soita eläinlääkärille, jos punkkilöydön jälkeen koiralle tulee yleisoireita. Hälyttäviä merkkejä ovat esimerkiksi:
- kuume tai selvä väsymys
- ontuminen, jäykkyys tai nivelten aristus
- ruokahaluttomuus
- imusolmukkeiden turpoaminen
- poikkeava verenvuoto, kalpeat limakalvot tai voimakas heikkous
- neurologiset oireet, kuten horjuminen
Borrelioosi ja anaplasmoosi ovat puutiaisiin liittyviä tauteja, mutta jokainen punkki ei kanna taudinaiheuttajaa eikä jokainen purema johda sairauteen. Siksi varmuuden vuoksi annettava antibiootti ei ole tavallinen ratkaisu oireettomalle koiralle. Tutkimus ja hoito perustuvat oireisiin, altistukseen ja eläinlääkärin arvioon.
Punkkien ennaltaehkäisy arjessa
Punkkisuojia on tabletteina, paikallisvaleluliuoksina ja pantoina. Valmisteissa on isoja eroja, joten älä jaa lääkkeitä koirien kesken äläkä käytä koiralle valmisteita, joita ei ole tarkoitettu sille. Tämä on erityisen tärkeää kodeissa, joissa on kissoja: osa koirille tarkoitetuista aineista voi olla kissalle vaarallisia.
Hyvä punkkirutiini koostuu kolmesta osasta:
- Käytä koiralle sopivaa punkkisuojaa riskialueilla ja -kaudella.
- Tarkista koira lenkin jälkeen, myös silloin kun suoja on käytössä.
- Pidä pihan korkea heinä ja pusikot kurissa, jos koira viettää paljon aikaa omalla pihalla.
Punkkisuoja ei poista tarvetta tarkistaa koiraa. Suoja voi tappaa tai karkottaa punkkeja, mutta yksittäisiä punkkeja voi silti löytyä turkista tai iholta.